Tapahtumatrimmaaja-blogi tarkastelee ja luotaa tapahtumatoiminnan ja -markkinoinnin ajankohtaisia ilmiöitä ja kehitystä. Polttopisteessä ja trimmattavana on niin bisnes-seminaarien kuin muiden tapahtumien kehitystrendejä ja haasteita. Tämä blogi keskittyy saamiini oppeihin 90-luvun lamasta IIR:n seminaaribisneksessä. Tästä lamasta selviytyminen on ollut työhistoriani kovin ja opettavaisin kokemus.

Näin selätimme 1990-luvun laman IIR:ssä – 7 oppia selviytymiseen

Koronakriisi uhkaa syöstä maailman syvään taantumaan. Kriisiä ounastellaan jo 1990-luvun laman kaltaiseksi, jota on pidetty toistaiseksi Suomen historian pahimpana talouskriisinä. Toivottavasti tämä uhkakuva ei toteudu. Silloin menetettiin mm. noin puoli miljoonaa työpaikkaa, sylissä oli myös pankkikriisi ja korot nousivat yli kymmeneen prosenttiin. Selviytyminen 90-luvun alun lamasta IIR:n seminaaribisneksessä on ollut 30-vuotisen työurani kovin ja opettavaisin kokemus.

Tässä blogissa ammennan saamiani oppeja 90-luvun lamasta. Uskon, että näistä kokemuksista on sinulle hyötyä kohdatessasi nyt koronakriisin tuomia haasteita.

1. Rehellisyys maan perii – Kerro asiat niinkuin ne ovat

Yksi syksyinen aamu vuonna 1991 työnantajani IIR:n toimistolla oli raaka herätys laman tuomaan todellisuuteen. IIR:n skottilainen omistajamme oli tullut yllättäen Helsinkiin perjantaiseen aamupalaveriimme. Pelkäsimme 10 hengen henkilöstömme kanssa pahinta, kun yrityksemme tulos Suomessa oli pahasti pakkasella. Omistajamme antoi meille palaverissa noin puoli vuotta aikaa kääntää tuloskehitys plussan puolelle. Muutoin uhkasi IIR:n Suomen toimiston lakkauttaminen.

Arvostin omistajan rehellistä viestintää huonosta taloustilanteesta ja tulevaisuudesta. Samalla saimme myös reilun mahdollisuuden kääntää kelkka seuraavan 6 kuukauden aikana. Kaikissa kriiseissä kannattaa olla niin avoin ja rehellinen kuin mahdollista yrityksen taloudesta ja jatkonäkymistä. Henkilöstö arvostaa suoraselkäisyyttä ja kaunistelu ei kanna pitkälle.

2. Kulut ja rönsyt kuriin – Keskity oleelliseen

Keskityimme lamassa oleelliseen. Kaikki tajusivat tilanteen vakavuuden. Kustannussäästöt olivat välttämättömiä kautta linjan. Liikuntasetelit ja muut vastaavat edut sekä ylimääräiset kulut on pistettävä kuriin näissä olosuhteissa. Kaikki paukut oli laitettava liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseen ja liikevaihdon kohottamiseen. Taantumassa oppii pian sen, että raha ei kasva puussa ja se kasvattaa asennetta. Koviin kustannusleikkauksiin kuten palkan alennuksiin ja lomautuksiin on pakko varautua. Johdon tulee myös itse näyttää esimerkkiä näissä tarvittavissa kululeikkauksissa. Muutoin niiltä menee pohja pois.

3. Esimerkillä johtaminen ja ripeä toimeenpano

Taantumassa korostuu myös suoraselkäinen johtajuus. Johdon on näytettävä suuntaa ulos taantumasta ja löydettävä henkilöstön kanssa yhteistyössä keinot kurssin muuttamiseen. Se vaatii johdolta 110%:sta likoon laittamista ja samaa odotetaan myös henkilöstöltä. Samalla on luotava uskoa tulevaisuuteen, jotta henkilöstö sitoutuu koviinkiin muutoksiin. Ripeä toimeenpano on sitten a ja o, kun kurssimuutokseen tarvittavat toimenpiteet on tiedostettu. Meillä IIR:ssä nämä toimenpiteet merkitsivät mm. korkeata ja kohdistettua tapahtumavolyymiä ja isoa käännöstä seminaarien teemoituksissa.

4. Asiakastarpeet ja asiakas aidosti keskiöön

Asiakas on oltava kaiken ytimessä – myös taantumassa. Ja fokus tulee olla tiukasti asiakkaan tarpeissa. Yritätkö ajatella aidosti mitä asiakas ajattelee vai pohditko sen sijaan liikaa sitä, miten korona vaikuttaa liiketoimintaasi? Mieti enemmän, miten kriisi vaikuttaa asiakkaisiisi ja miten voit auttaa heitä. Herkät korvat ja asiakkaiden kuuntelu on nyt kultaakin kalliimpaa. Panostimmekin IIR:ssä lamassa yhä enemmän asiakastarpeiden kartoittamiseen ja haastatteluihin ja se kantoi hedelmää. Auta asiakastasi pärjäämään ja selviytymään kriisiolosuhteissa, niin yrityksesikin pärjää paremmin.

5. Sisäistä ajankohtaiset bisnesteemat ja innovoi uusia tulonlähteitä

Teemat ja painopisteet muuttuivat toisenlaisiksi lamassa. Talous ja kovemmat bisnesteemat nousivat framille seminaareissa ja ns. pehmeämmät teemat jäivät taka-alalle. Kun kassa ei kilise, niin yritysten fokus on ymmärrettävästi taloudessa ja tehokkuudessa. Seuraavat teemat olivat valttia 90-luvun lamassa ja moni näistä on nyt taas tapetilla: Kustannushallinta ja kannattavuus. Cash Management. Rahoitus ja riskien hallinta. Kriiseissä johtaminen ja niistä selviytyminen. Reengineering & liiketoimintojen tehostaminen. Kannattaakin olla nyt ajan hermolla koronakriisin akuuteista teemoista. Ja korkeatasoisesta sisällöstä ja hallitusta hintastrategiasta ei tule tinkiä taantumassakaan.

Tärkeää on luoda nyt myös uusia tulonlähteitä ja ansaintatapoja. Tapahtumasektorilla erityisesti verkossa. Uudet oivallukset ja innovaatiot ovat arvossaan alalla kuin alalla. Mainiona esimerkkinä käy suksivoidevalmistaja Vauhti Speed, joka vaihtoi tuotantonsa käsidesiin koronaepidemian pahentuessa.

6. Varaudu käänteeseen ja kriisin jälkeiseen aikaan

Kaikki kriisit loppuvat aikanaan. 90-luvun lamassakin oli tärkeä ennakoida ajoissa signaaleja kriisin loppumisesta, kun parin heikon vuoden jälkeen markkinat lähtivät taas kasvuun ja seminaarit vetivät saleja täyteen. Silloiset nousukauden teemat kasvusta kansainvälistymiseen teemat löivät pian kipinää. Panostimme IIR:ssä vahvasti myös markkinointiin ja reagoimme onnistuneesti nousuun uudistetulla tarjonnalla. Myös tutkimukset aiemmista kriiseistä osoittavat, että monet taantumissa markkinointiin satsanneet yhtiöt ovat vahvistaneet markkina-asemiaan entisestään kriisin jälkeisenä aikana passiivisempiin toimijoihin nähden. Uskon näin käyvän myös koronakriisissä.

7. Luo positiivista ilmapiiriä – Iloitse ja juhlista onnistumisia

Ilmapiiri uhkaa heikentyä silloin kun työpaikat ovat liipasimella. Meillä syntyi sen sijaan IIR:ssä hieno ”talvisodan henki”. Ymmärsimme että kaikkien on laitettava itsensä likoon ja tuettava toisiaan, jotta työpaikkamme säilyvät. Positiivisen ja kannustavan ilmapiirin rakentaminen onkin keskeistä vaikeina aikoina. Ja optimismiä on luotava tulevaisuuteen. Myös pienista asioista ja onnistumisista iloitseminen on tärkeää.

Synnytimmekin IIR:ssä laman aikana ns. ”skumppakulttuurin” juhlistamaan seminaareja, joissa osallistujamäärät nousivat yli tiettyjen rajapyykkien. Vakiokäytännöksi muodostui henkilöstön yhteisskumpat kun seminaareissa tuli onnistumisia. Tällä skumppakulttuurilla oli valtava positiivinen vaikutus yhteishenkeen ja motivaatioomme. Vastaavaa kuohuviinittelyä jatkettiin myös nousukaudella koko 90-luvun ajan. Ja vielä nykyäänkin skumppakulttuuri on voimissaan, kun kohtaamme entisten IIR:läisten kanssa alumnitilaisuuksissa.

Meidän tarinalla IIR:ssä oli onnellinen loppu. Kelkka kääntyi ja säilytimme työpaikamme. Pidimme pintamme 90-luvun kovina lamavuosina, vaikka koulutus- ja seminaaribisnes kynti syvällä. Ja nousukauden käynnistyessä olimme entistä vahvempia ja valmiita seminaaribisneksen uusiin mahdollisuuksiin ja kasvupolkuihin. Hienointa oli kuitenkin IIR:ssä luomamme ainutlaatuinen yhteenkuuluvuus ja yhteishenki, joka on aistittavissa vielä tänäkin päivänä aina kun tapaamme toisiamme.

Kari Tapio lauloi aikanaan osuvasti: ”Myrskyn jälkeen on poutasää”. Uskon, että yhteiskuntamme selviää tästäkin kriisistä. Toivottavasti sait näistä 90-luvun lamaopeista hyödyllisiä eväitä ja vinkkejä sekä toivoa tulevaisuuteen. Onnea ja menestystä liiketoimintaanne ja selviytymiseen koronakriisistä.

Kimmo Niku, Eventrim, kimmo.niku@eventrim.fi, puh. 040-7339829